Ihmisen ja koneen välinen ongelma ei ole tavallaan uusi, sillä jo antiikin aikainen filosofi Aristoteles yritti määrittää ihmisen ja työkalun eli koneen välisen eron. Ratkaisuna hän näki sen, ettei kone voi orjuuttaa ihmistä, mutta kone on aina ihmisen orja - vain apuväline. Nykyisin ongelma esiintyy aivan eri mittakaavassa, vai onko hengityskoneen varassa elävä ihminen vapaa ja riippumaton teknologiasta?
Teknologia voi antaa ihmiselle paljon lisäominaisuuksia, mutta vaarana on isännän ja orjan osien vaihtuminen. Amerikkalainen tieteiskirjailija Rudy Rucker on sanonut, että ensin ihmiset rakensivat robotteja, sitten robotit rakensivat robotteja ja lopulta robotit rakensivat ihmisiä. Pitkälle kehittynyt koneihminen on riippuvainen teknologiasta samaan tapaan kuin perinteinen ihminen ruoasta. Kehittymisen koneihmiseksi voi nähdä myös mielenkiintoisena ja mahdollisuuksia lisäävänä muutoksena. Australialainen kehotaiteilija Stelarc, joka tekee kokeiluja kehonsa ja koneiden välillä, uskoo tulevaisuuden uudella ihmiskeholla olevan meille vielä tuntemattomia ajatuksia. Kaikki ajatusmallit, joiden aihealueet voivat liikkua syömisestä seksiin, saattavat muuttua niin erilaiseksi, että niitä olisi yhtä vaikea käsittää kuin ulkoavaruudesta saapuvan olennon ajatuksia. Kenties totuus ei olekaan tuolla ulkona? Stelarc on vienyt kyborgi-ajattelun niin pitkälle, että hänen mielestään teknologiaa ei pitäisi suunnitella enää ruumista varten, vaan täytyisi keskittyä ruumiin muokkaamiseen yhteensopivaksi koneita varten.
Koneiden sulautuminen osaksi ihmistä voi vavisuttaa perinteistä käsitystämme ihmisestä. Voi kysyä, onko kyborgi enää ihminen lainkaan? Jossain vaiheessa meneillään olevaa kehitystä poliittiset ja uskonnolliset voimat kenties alkavat jarruttaa muutosta ihmisyyden säilyttämisen nimissä.
Toki teknologiset edistysaskeleet muuttavat ihmistä. Jopa viettoman oloinen virtuaalilemmikki korvaa osittain totuttua sosiaalista kanssakäymistä ja kääntää hellyydenosoituksia ihmisestä koneeseen. Ihminen kokee koneen läheisemmäksi kuin aiemmin, siitä on tulossa aito ystävä.
Muutoksen voi nähdä monella tapaa. Kirjailija Leena Krohnin mielestä esimerkiksi virtuaalitodellisuus on inhimillinen toisin kuin luonto, joka on epäinhimillinen. Mitä enemmän ihminen kehittää teknologiaa, sitä inhimillisemmäksi se muodostuu. Kyborgikin voitaisiin siten nähdä ihmisen tuotteena eli täysin inhimillisenä olentona, joka tosin muuttaa ihmisen, mutta kenties parempaan suuntaan avaten uusia mahdollisuuksia ja poistaen vanhoja rajoituksia.
Opiskelija-kyborgin ominaisuuksiin kuuluisivat luultavasti idioottivarma kuvamuisti tenttejä varten, vireyttä stimuloiva keskus on/off-kytkimellä bileisiin ja tietysti krapulanpoistaja.
Kirjoittaja elää osittain tietoverkossa.
Hänestä on tulossa kyborgi.
Teksti: Timothy Camp
Artikkeli HOAS-asukkaan numerosta 5/1997