Kone + Ihminen = Kyborgi? Syd‰mentahdistimet, silikonirinnat ja mahdolliset presidentin tekonivelet. Keinotekoiset vempaimet ovat kasvavassa m‰‰rin osa ihmisen kehollisuutta, eiv‰t siis vain ruumiin ulkopuolisia tyˆkaluja. Tavallaan myos k‰nnykk‰ on muotoutumassa osaksi k‰ytt‰j‰ns‰ substanssia, ilman sit‰ h‰n kokee olevansa vajaa - irrallaan todellisuuden sykkeest‰. Teknologian kehityksen myˆt‰ meist‰ on tulossa koneihmisi‰ - kyborgeja. Science fiction-kirjailijoiden ja elokuvantekijˆiden maalailut koneen ja ihmisen yhteen sulautumisesta ovat k‰ym‰ss‰ toteen hitaasti. Viel‰‰ ei Robocop kavele vastaasi kaupungilla, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen. Teknologian kaikkivoipaisuususkossaan sokaistuneet l‰nsimaiset ihmiset kehittyv‰t huomaamattaan kyborgeiksi. El‰mme maailmassa, jossa ihmisen ja teknologian v‰linen raja h‰m‰rtyy v‰‰j‰‰m‰tt‰. Perinteinen ihmisyys tulee kyseenalaiseksi ja ongelmalliseksi, koska tulevaisuudessa ihminen voi pala palalta kehitt‰‰ itse‰‰n yli-ihmiseksi, hiukan samaan tapaan kuin h‰n nykyisin p‰ivitt‰‰ tietokonettaan tehokkaammaksi. Taistelu herruudesta Ihmisen ja koneen v‰linen ongelma ei ole tavallaan uusi, sill‰ jo antiikin aikainen filosofi Aristoteles yritti m‰‰ritt‰‰ ihmisen ja tyˆkalun eli koneen v‰lisen eron. Ratkaisuna h‰n n‰ki sen, ettei kone voi orjuuttaa ihmist‰, mutta kone on aina ihmisen orja - vain apuv‰line. Nykyisin ongelma esiintyy aivan eri mittakaavassa, vai onko hengityskoneen varassa el‰v‰ ihminen vapaa ja riippumaton teknologiasta? Teknologia voi antaa ihmiselle paljon lis‰ominaisuuksia, mutta vaarana on is‰nn‰n ja orjan osien vaihtuminen. Amerikkalainen tieteiskirjailija Rudy Rucker on sanonut, ett‰ ensin ihmiset rakensivat robotteja, sitten robotit rakensivat robotteja ja lopulta robotit rakensivat ihmisi‰. Pitk‰lle kehittynyt koneihminen on riippuvainen teknologiasta samaan tapaan kuin perinteinen ihminen ruoasta. Kehittymisen koneihmiseksi voi n‰hd‰ myˆs mielenkiintoisena ja mahdollisuuksia lis‰‰v‰n‰ muutoksena. Australialainen kehotaiteilija Stelarc, joka tekee kokeiluja kehonsa ja koneiden v‰lill‰, uskoo tulevaisuuden uudella ihmiskeholla olevan meille viel‰ tuntemattomia ajatuksia. Kaikki ajatusmallit, joiden aihealueet voivat liikkua syˆmisest‰ seksiin, saattavat muuttua niin erilaiseksi, ett‰ niit‰ olisi yht‰ vaikea k‰sitt‰‰ kuin ulkoavaruudesta saapuvan olennon ajatuksia. Kenties totuus ei olekaan tuolla ulkona? Stelarc on vienyt kyborgi-ajattelun niin pitk‰lle, ett‰ h‰nen mielest‰‰n teknologiaa ei pit‰isi suunnitella en‰‰ ruumista varten, vaan t‰ytyisi keskitty‰ ruumiin muokkaamiseen yhteensopivaksi koneita varten. Ihminen vai ei? Koneiden sulautuminen osaksi ihmist‰ voi vavisuttaa perinteist‰ k‰sityst‰mme ihmisest‰. Voi kysy‰, onko kyborgi en‰‰ ihminen lainkaan? Jossain vaiheessa meneill‰‰n olevaa kehityst‰ poliittiset ja uskonnolliset voimat kenties alkavat jarruttaa muutosta ihmisyyden s‰ilytt‰misen nimiss‰. Toki teknologiset edistysaskeleet muuttavat ihmist‰. Jopa viettoman oloinen virtuaalilemmikki korvaa osittain totuttua sosiaalista kanssak‰ymist‰ ja k‰‰nt‰‰ hellyydenosoituksia ihmisest‰ koneeseen. Ihminen kokee koneen l‰heisemm‰ksi kuin aiemmin, siit‰ on tulossa aito yst‰v‰. Muutoksen voi n‰hd‰ monella tapaa. Kirjailija Leena Krohnin mielest‰ esimerkiksi virtuaalitodellisuus on inhimillinen toisin kuin luonto, joka on ep‰inhimillinen. Mit‰ enemm‰n ihminen kehitt‰‰ teknologiaa, sit‰ inhimillisemm‰ksi se muodostuu. Kyborgikin voitaisiin siten n‰hd‰ ihmisen tuotteena eli t‰ysin inhimillisen‰ olentona, joka tosin muuttaa ihmisen, mutta kenties parempaan suuntaan avaten uusia mahdollisuuksia ja poistaen vanhoja rajoituksia. Opiskelija-kyborgin ominaisuuksiin kuuluisivat luultavasti idioottivarma kuvamuisti tenttej‰ varten, vireytt‰ stimuloiva keskus on/off-kytkimell‰ bileisiin ja tietysti krapulanpoistaja. Kirjoittaja el‰‰ osittain tietoverkossa. H‰nest‰ on tulossa kyborgi. Teksti: Timothy Camp Artikkeli HOAS-asukkaan numerosta 5/1997